torstai 27. syyskuuta 2012

gas leaks and burritos

Ihanaa kun on taas lämmin kämppä! Pari päivää mentiin ilman lämmitystä, kun vuokraisäntä havaitsi pienenpinen kaasuvuodon ja käänsi kaasun pois päältä eikä korjaajaa saatu kuin vasta 2 yön päästä. Onneksi itse pääsin poikaystävän luo evakkoon eikä tarvinnut nukkua viiden viltin kanssa tai käydä kylmässä suihkussa aamulla. Ihan tarpeeksi kamala käydä suihkussa muutenkin aamulla, saati sitten kun ei lämmitys toiminut.
Mutta nyt siis kaikki on taas ennallaan.

Yksi tunnustus täytyy tehdä. Hommasin itselleni 4 viikon bussikortin vaikka kovasti uhosin yliopistolle pyöräileväni. Sade ja tuuli lannisti lopulta miutkin, ei nimittäin muutaman päivän jälkeen jaksanut enää pyöräillä kun perille päästyä oli kuin uitettu rotta ja jatkuvasti sai pyöräillessä pelätä että kohta tuuli puhaltaa miut kanaaliin.
Täytyy vain pyöräily korvata salikäynneillä. Onneksi yliopistolla on suht hyvät kuntoilumahdollisuudet ja onpahan sitten jotain tekemistä luentojen välillä.

Muuten on kyllä ollut oikein mukava viikko. Perjantaina oli poikaystävän synttärit ja vaikka ei sen isommin juhlittukaan, niin mentiin kahdestaan käymään Edinburgh Castessa (hän kun pääsee military ID:llä ilmaseksi sisään) ja illemmasta kaveriporukalla syötiin burritoja Illegal Jack's -ravintolassa. Illegal Jack's on aivan mahtava, valtavat annokset ja edullisempi kuin yliarvostettu Nando's johon pari kaveria aina haluaa mennä syömään. Burritot and quesadillat on tosi maukkaita ja siinä silmiesi eessä tehtyjä. Viimeksi kun kävin poikaystävän kanssa kyseisessä paikassa erehdyttiin ottamaan sivuun jaettavaksi tortilla sipsejä ja pari dippiä. Ei nimittäin ruuan lisäksi jaksanut niitä sipsejä kovin paljoa syödä. Eli jos joskus eksytte Edinburghiin ja haluatte täyttävän aterian, suosittelen Illegal Jack's:ia lämpimästi.

Edinburgh Castle

tiistai 18. syyskuuta 2012

Long time no write

Jos vaikka yrittäisi näin uuden akateemisen vuoden kunniaksi taas aloittaa tämän blogin päivittämisen. Kotijoukoilta Suomesta on nimittäin tullut vähän noottia siitä, etten mitään ole sitten talven kirjoittanut. Mutta hyvät kotijoukot: miulle saa myös laittaa sähköpostia ja Skype toimii jos vaan ajankohdasta sovitaan.

...

Eli reilu viikko sitten alkoi miulla toinen vuosi yliopistossa Skotlannissa, kurssina BSc Applied Marine Biology, eli suomeksi: miusta on muutaman vuoden kuluttua tarkoitus tulla meribiologian kandi. Mutta sitä ennen pitäisi jaksaa oikeasti opiskella eikä vaan lekotella ja juhlia niinkuin viime vuonna tuli tehtyä. 
Nyt kun on luennot alkaneet niin huomasin, että eihän nää kurssit enää taida mennäkään läpi ihan vaan lukion tiedoilla, vaan pitää ostaa kirjoja ja niihin jopa perehtyäkin jos hyviä arvosanoja haluan. Hui! Sellaiselle joka on koko yläasteen ja lukion selvinnyt ihan vaan sillä että on mennyt tunneille ja siellä kuunnellut, on tämä hieman hirvittävä ajatus. 

Mutta tänään on opiskelun sijaan vuorossa kamala määrä IKEA:n kalusteiden kokoamista tiedossa, kämppä kun saatiin sillain puoliksi kalustettuna. Huoneesta kyllä löytyi sänky, kaappi ja laatikosto, mutta ei työpöytää, tuolia tai kirjahyllyä. Eilen tuli sitten parin kaverin kanssa vietettyä puoli päivää Edinburghin IKEA:ssa ostellen kaikkea enemmän ja vähemmän tarpeellista kuten edellämainitut huonekalut ja puolukkamehua. Ja tietysti niitä kuuluisia lihapullia pari pussillista itselle ja poikaystävälle.

IKEA projekti
Edinburgh on tietöineen ja alituiseen uudelleenohjattuine bussiyhteyksineen se sama sateinen paikka kuin keväälläkin. Elämä jatkuu melko pitälti samanlaisena kuin ennenkin, yhtä poikkeusta lukuunottamatta: en enää asu opiskelija-asuntolassa vaan jaan kaksikerroksisen kämpän 3 kaverin kanssa suhteellisen lähellä kaupungin keskustaa. Myös kaikki muut asuntolakaverit ovat muuttaneet kaupunkiin, joten oli heitettävä hyvästit oleskeluhuoneen tyhjänpäiväiselle jutustelulle. Enää ei voi vain kävellä portaita alas ja koputtaa kenen tahansa ovelle jos sattuu olemaan tylsää. Mutta onneksi melkein kaikki asutaan samalla alueella niin ei turhan pitkä matka ole ketään tapaamaan.

Mutta lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon että ainakin yritän päivittää tätä blogia aina silloin tällöin. Ei miun elämä täällä niin valatava mielenkiintoista ole mutta kumminkin.

Vielä teidän iloksi kuva hylkeestä, joka päätti että nyt sai auringossa lekottelu riittää.
Deap Sea World, North Queensferry


tiistai 24. tammikuuta 2012

uusi vuosi, samat vanhat kujeet

Pahoitteluni pitkästä päivityskatkosta. Ei oikein ole ollut mitään sanottavaa. Elämä on täällä oikeestaan sitä samaa mitä ennen lomaakin. Jostain syystä biologian opiskelijoilla ensimäinen vuosi ainakin meidän yliopistossa on todella helppo, ainakin kun vertaa insinööriopiskelijoihin tai niihin joiden pääaineena on fysiikka tai kääntäminen... Miulla on kokonaiset 15 tuntia viikossa + 3 opintoretkeä tän lukuvuoden aikana. Eikä sitten oikein muuta. Melkein kaikki koetulokset viime lukukaudeltakin on jo tiedossa enkä voisi olla tyytyväisempi. Tosin psykan arvosanaa en vielä tiedä, ja psyka on ainut aine jonka kokeessa tunsin epäonnistuneeni melko täydellisesti. Onneksi esseestä sain ihan hyvän arvosanan niin jos se vähän kompensoisi sitä koetta.

Mutta mitäs muuta... Kävin äänestämässä Apex City Hotellilla 14.1. ja sinne suuntaan taas lauantaina äänestämään toisella kierroksella. Toisin kuin Saksassa asuessani, ei äänestyspaikka ole monen sadan kilometrin päässä vaan reilussa puolessa tunnissa pääsen täältä Edinburghin Grassmarketille äänestämään.

http://kakkonenonykkonen.fi
On kyllä mukava olla takaisin yliopistossa. Vaikka kotona on aina kiva käydä, niin kyllä mie tykkään asua "omillani" asuntolassa. Pian pitäisi aloittaa sen oman (tai no meitä on neljä sitä sitten jakamassa) kämpän metsästys. Toivottavasti ollaan onnekkaita kämpän kanssa ja löydetään edes kohtalainen neljän makuuhuoneen asunto edullisella vuokralla.

Mutta en en ole vielä tainnut kirjoittaa uudesta vuodesta mitään. Oli aivan ihana nähdä kavereita pitkästä aikaa! Suunnattiin kuopioon A:n kämpille juhlistamaan vuoden vaihtumista kuohuviinin ja muutaman raketin voimin. Foliohatutkin onnistuttiin kaikki väkertämään. Aika perus uusi vuosi oli. Seuraavana "aamuna" suunnattiin takaisin Rautjärvelle hieman väsyneinä. Oli aika hiljainen automatka, ei jaksettu edes traktoripeliä pelata.
tinaakin ehdittiin valaa, en tosin muista mitä miun tina oli esittävinään
Yliopistolle paluun jälkeen opiskelijaelämä lähti taas rullaamaan, samoin kuin jitsu treenit (tällä hetkellä miun koko vasen pohje on sininen kaatumisharjotusten tuloksena). Yhden 18-vuotis synttäritkin on jo ehditty juhlia. Viimeinkin G on täysi-ikäinen ja pääsee meidän muiden mukana ulos. Oli aina vähän sääli kun hää joutu jäämään asuntolaan kun kaikki muut suuntas Edinburgiin juhlimaan.

mie ja G (ja jonkun kieli)

perjantai 6. tammikuuta 2012

2011

1. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?
- olen <3

2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?
- jep. aloitin yliopisto-opinnot parin välivuoden jälkeen

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
- juu

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?
- jotkut päivät Saksassa pikku host-tyttöni M:n kanssa, jitsu-illanvietot, leffaillat asuntolassa... mie voisin jatkaa tätä listaa ihan loputtomiin


5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
- en

6. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?
- taian mie olla

7. Oletko lihonu?
- en kai


8. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
- en muistaakseni

9. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?
- en kun ei ole ollut rahaa

10. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
- Lisa <3 ja monia muita ihania uusia ystäviä on kertyny tän vuoden aikana

11. Piditkö uudenvuodenlupauksesi?
- en luvannu mitään

12. Synnyttikö kukaan läheisesi?
- serkku sai vauvan


13. Kuoliko kukaan läheisesi?
- ei


14. Missä maissa kävit?
- Saksa, Suomi ja Britit, mutta näissä kaikissa asuin (tai kävin Suomessa ja Saksassa lomallakin kyllä).

15. Mitä haluaisit vuodelta 2012 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2011?
- en oikein tiiä, mie olin aika tyytyväinen vuoteen 2011

16. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2011?
- 4.7.2011 = muutto Britteihin

17. Vuoden suurin saavutuksesi?
- pääsin yliopistoon

18. ...ja suurin epäonnistuminen?
- en saanut etäsuhdetta toimimaan...

19. Kärsitkö vammoista?
- olihan noita joitan, lähinnä miun varpaat ja polvet kärsi...

20. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
- lentoliput tänne britteihin? en mie oikein osaa sanoa, ei tullu kauheesti osteltua

21. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
- vuokraan, ruokaan ja juomaan kai.. niin ja alkuvuodesta junalippuihin

22. Mistä innostuit eniten?
- yliopisto/asuntolaelämästä

23. Vuoden 2011 ihmiset:
- Mia, Paul, Jennie, Michel, Lisa, Nicola, Rosie, Fraser, Gordon, Callum....

24. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
- aika samoissa mennään, tosin noin yleisesti ottaen oon onnellisempi kuin vuosi sitten

25. Lihavampi vai laihempi?
- samoissa mennään

26. Rikkaampi vai köyhempi?
- huomattavasti köyhempi

27. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
- töitä, mutta kun en saanu töitä ni paha niitä oli tehä

28. ...entä vähemmän?
- syödä ja juoda

29. Miten vietit joulun?
- kotona Suomessa perheen kanssa

30. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
- joitain asioita kai olis voinu jättää tekemättä ja sanomatta, mutta virheistäänhän oppii eikös?


31. Rakastuitko vuonna 2011?
- en

32. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
- ei yhtään

33. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
- en oikein kaho telkkaria... ehkä Kill Arman ruutu.fi:n kautta seurattuna


34. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
- en, mie harvemmin vihaan ketään

35. Mikä oli paras lukemasi kirja?
- American Gods, Nevewhere, Lovely Bones...


36. ...entä musiikillinen löytö?
- mitähän sitä tuli löydettyä 2011?

37. Mitä halusit ja sait?
- paikan yliopistossa opiskelemaan haluamaani alaa

38. Mitä halusit, muttet saanut?
- toimiva etäsuhde

39. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
- Trainspotting (tiedän että se on vanhempi leffa mutta näin sen ekaa kertaa vasta viime vuonna)

40. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
- taisin olla töissä, eli leikin M:n kanssa

41. Ketä kaipasit?
- kavereita

42. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
- Lisa

43. Oletko joutunut tappeluun?
- en kai, jotain pikku kinaa on jonkun kanssa saattanu olla

44. Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana?
- en mitään pahempaa

45. Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin?
- en

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

home sweet home

Koti-Suomessa on nyt vietetty aikaa vajaa pari viikkoa, mikä on enemmän kuin viimeiseen pariin talveen yhteensä. Ja vielä olisi tasan viikko jäljellä. Täytyy myöntää että vähän harmittaa tää vähälumisuus, mutta onneksi jouluaatosta saatiin valkea ja pääsin lumisotasille pikkuveljen kanssa. Päätettiinpä vielä rakentaa lumiukkokin. Se tosin romahti pari päivää myöhemmin vesisateen ja kovan tuulen seurauksena. Mutta olipahan ainakin hauskaa rakentaessa.
pikkuveikka, lumiukko ja mie




Kaikenkaikkiaan loma on sujunut ihan normaaleissa merkeissä, eli syöden ja rentoutuen. Ja kavereita tavataten. Ulkomailla asumisen ikävin puoli taitaa olla se, että vanhoja kavereita tulee tavattua ihan liian harvoin. Onneksi näin joulun aikaan kaikki on kotosalla eikä hajaantuneena ympäri Suomea.

Mutta nyt saa riittää. Kunhan pääsen takaisin asuntolaan, kirjoitan lomasta ja tulevasta lukukaudesta.

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

airport

Loma! Tenttikausi ja miun huimat 3 koetta on ohi. Tällä hetkellä olen Amsterdamin lentokentällä odottamassa jatkolentoa joka on huomenaamuna. Varasin lennot Suomeen niin myöhään, että ainoat edes melkein kohtuuhintaiset lennot oli KLM:n ja miun täytyy viettää yö lentokentällä. Eli uskokaa miuta: varatkaa lentonne ajoissa! Onneksi kaveri asuntolastani lainasi miulle muutaman DVD:n niin en ihan kuole tylsyyteen täällä. En nimittäin halua nukkua, koska matkustan yksin enkä halua jättää matkatavaroitani vartioimatta. Kai opiskelijan nyt yhteen all nighteriin pitää pystyä. Huomenna tosin äiti haluaa mennä IKEA:an kun on hakenut miut lentokentältä. Voi olla piiitkä päivä tulossa.

Niin ja miulla oli se vyökoe mistä mainitsin edellisessä postauksessa. Sain keltaisen vyön ja 3 mons. Eli täällä jitsussa voi keltaisen vyön suorittaessa saada 0-3 mons (oranssia raitaa vyöhön). 0 on huonoin ja 3 paras, eli ihan hyvin meni miun koe. Tosin olen harrastanut jitsua ennenkin, tosin mooonta vuotta sitten, eli olisi ollut vähän masentavaa suoriutua huonosti. Miun lisäksi meidän vyökokeessa ainoastaan yksi toinen sai 3. Ranskalainen, miun mittanen (ne jotka tuntee miut tietää että tämä tarkoittaa hyvin lyhyttä) ja miuta yhtä päivää vanhempi nuori mies, joka oli miun grading partner (eli se jonka kanssa tein suurimman osan tekniikoista). Kaikki kokeeseen osallistuneet noviisit läpäisi kokeen, eli kenenkään ei tarvinnut pettyä.


Mutta eikun illan toisen elokuvan kimppuun. Eagle Eye on jo katsottu, nyt olisi vuorossa joko The Expendables tai The Kingdom.

tiistai 6. joulukuuta 2011

I'm coming home


Pahoittelen järkyttävän pitkää päivityskatkoa. Tenttikausi on alkanut ja vaikka en mitenkään kamalasti ole jaksanut kerrata, on aika kulunut kuin siivillä. Lähinnä kai siksi että on tullut vietettyä aika paljon aikaa jitsu porukoiden kanssa. On ollut jos jonkinlaista illanistujaista ja varainkeräystapahtumaa. Viime lauantaina oli harjoitusvyökoe ja tänä lauantaina olisi varsinainen vyökoe että viikonloput on kulunut myös jitsun parissa aika tarkkaan. Tänä aikana olen onnistunut telomaan itseni aika lahjakkaasti. Nationalseissa revenneen nivelsiteen kutakuinkin parannuttua onnistuin viime perjantaina saamaan pikkuvarpaani sijoiltaan (se tosin muljahti itsekseen takaisinkin), kipeyttämään hyvän polveni ja keräämään sellaisen määrän mustelmia että jos yllä ei ole pitkähihaista paitaa kerään kysyviä katseita. Näytän aika pitkälti väkivallan uhrilta. Ainakin gi-burn leuasta on viimein kadonnut...

jitsu warm up gone a bit wrong

Varasin muuten viimein lennot Suomeen! KLM:n lento Helsinkiin laskeutuu 18.12.2011 ja paluulento lähtee 4.1.2012 eli melkein kolme viikkoa saan nauttia kotioloista, mikä on aika luksusta kun vertaa viime vuoteen jolloin vietin Suomessa joulun aikaan viikon. Ihana nähdä kavereita ja perhettä! Ja saunoa. Ja syödä hyvää kotiruokaa. Ja nauttia kodin rauhasta.
Tulee kyllä täkäläisä kavereita ikävä. Ei eilen nähty L:n kanssa kuin pikaisesti ja tänään oli jo ikävä. Me ei olla tapaamisemme jälkeen oltu päivääkään erossa! Lisäksi miulla on täällä pari muutakin todella hyvää ystävää joita tulen ikävöimään. F:n (hänen synttäreiltä taitaa olla blogissakin kuva) kanssa meillä on ehkä omituisin ystävyyssuhde joka miulla on ikinä ollut, mutta en kyllä vaihtaisi häntä mihinkään enkä ole ollenkaan onnellinen etten näe häntä melkein kuukauteen. Sitten tietysti jitsu porukka jonka kanssa ollaan tultu läheisiksi. Edinburghin seurat muodostaa kuin pienen perheen, etenkin osa Heriot-Watt ja Napier klubien porukoista on muodostunut tiiviiksi ryhmäksi ja meidän keskustelut voi ulkopuolisten mielestä kuulostaa melko mielipuolisilta, etenkin kun meidän ohjaajat pääsevät vauhtiin muutaman tuopillisen jälkeen. Aluksi juttuja siloiteltiin miun ja L:n takia (ainoat tytöt kun tuossa ryhmässä ollaan), mutta nyt kaikki tuntuvat huomanneen että me nauretaan ihan samoille jutuille kuin hekin.

Saatan päivitellä tätä vyökokeen jälkeen jos muistan/jaksan, mutta jos en, niin sitten koti-Suomesta. Hyvää itsenäisyyspäivää!

torstai 17. marraskuuta 2011

Jitsu Nationals 2011 in Sheffield

Viime viikonloppuna oli ju jitsun nationals (=valtakunnallinen treeni/kisa viikonloppu) ja mie suuntasin sinne mein seuran mukana. Matka alkoi perjantaina Edinburghista ja perillä Sheffieldissä oltiin illalla. Bussimatka meni rattoisasti juoden ja jutellen. On sitä tylsempiäkin bussireissuja ollut. Perille päästyämme kirjauduttiin hotelliin ja suunnattiin paikalliseen Wetherspooniin muutamalle. Omalla kohdallani juominen jäikin muutamaan tuoppiin, mutta joillain oli vaikeuksia selvitä seuraavana aamuna yhdeksältä tatamille treenaamaan. Täytyy myöntää että kyllä itseäkin väsytti mutta ei sentään olo ollut heikko.
Treenien jälkeen iltapäivällä alkoi kisojen ekat erät. Itse kilpailin noviisien eli valkeiden vöiden sarjassa ja läpäisin ekan erän ryhmäni parhain pistein. Seuraava erä oli pari tuntia myöhemmin ja senkin läpäisin, joskaan en ole läheskään yhtä tyytyväinen suoritukseeni kuin ensimäisessä erässä. Lauantaina ei miun tarvinnukaan tehdä muuta joten keskityin vain kisojen seuraamiseen. Miun seurasta seuraavan päivän finaaleihin pääsi ihan jonkin verran porukkaa eli tunnelma oli korkealla ensimäisen päivän jälkeen. Illalla suunnattiin koko 30 henkisen porukan voimalla syömään intialaista ruokaa ja sieltä Sheffieldin jitsu seuran järkkäämiin partyihin (mikä oli aika kuivakka ja juomat kalliita niin lähdettiin aika ajoissa takasin hotellille) ja sieltä hotellille nukkumaan.
Random kuva treeneistä. En ole vielä saanut kuvia omasta kisastani tai treeneistäni seuran muilta jäseniltä.

Sunnnuntai-aamuna herätys, aamupala ja urheilukeskuskeen taas treenaamaan. Kolmen tunnin treenien jälkeen vuorossa olivat kisojen finaalit. Sydän hakkasi olo olisi voinut olla parempi. Mie oon ihan kamala jännittäjä. Ja kaiken hyvän lisäksi lämmittelyssä ennen finaalia onnistuin vääntämään ukkovarpaani kun joku heitti miut väärin. Onneksi adrenaliini turrutti kivun aika hyvin ja otin kumminkin osaa kisoihin. Tosin heti finaalin jälkeen suuntasin ensiapupisteeseen jossa sanottiin että miun pitäisi käydä röntgenissä. No en mennyt vaan jäin seuraamaan kisoja ja olen ihan tyytyväinen tähän päätökseen. En olisi halunnut missata ohjaajieni sarjan kisaa.
Kaikkien sarjojen jälkeen vuorossa oli palkintojen jako ja yllätyksekseni olin yliopistosarjan toinen ja kaikkien seurojen sarjassa kolmas. Eli päädyin juoksemaan tatamin yli palkintojen jakoon kahdesti.

Oon oikeesti aika ylpee itsestäni. Olin seurani ainut joka voitti mitalin.
Myöhään iltapäivästä suunnattiin bussilla kohti Edinburghia ja oli aika hiljaista naista ja miestä kyydissä. Kaikki olivat täydellisen väsyneitä viikonlopun jälkeen ja itse missasin yhden kolmesta elokuvasta koska nukahdin. Omaan huoneeseeni pääsin joskus yhden maissa yöllä ja kyllä nukutti hyvin!

Eilen kävin viimein lääkärissö röntgenissä koska varvas ei tuntunut paljonkaan paremmalta enkä pystynyt liikuttamaan sitä. Selvisi että miulla on hiusmurtuma ja revennyt nivelside. Ei ihme että vähän aristi varvasta kisojen aikana.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Halloween

Pahoittelen pitkää taukoa kirjoittamisessa. Miulla on ollut tarpeeksi tekemistä koulun ja henkilökohtaisten huolien kanssa. Kouluhuolet tosin eivät ole kovin kummoisia. Pitäisi saada essee kirjoitettua ja ryhmätyö tehtyä sellaisen ryhmän kanssa jota ei vähempää voisi kiinnostaa (mie itse mukaanlukien).
Jälkimäisenä mainittu syy on kai se pääsyy miksi en ole oikein saanut mitään aikaiseksi viimeiseen viikkoon. Erosin nimittäin pitkäaikaisesta poikaystävästäni ja vaikka olenkin vakuuttunut että tämä oli paras ratkaisu, on olo silti ollut vähän tyhjä. Nyt alkaa aurinkopaistaa risukasaan ja olen saanut taas otteen arjesta. Kiitos tuesta ja lohdutuksesta ihanille ystävilleni täällä. Ilman L:n seuraa tuskin olisin vielä näin hyväntuulinen. En enää osaisi kuvitella elämää tällä saarella ilman häntä.

Mutta iloisempiin asioihin. Maanantaina oli Halloween ja juhliakin oli sitten ihan riittävästi. Sunnuntaina suunnattiin asuntolakavereiden kanssa klubille, kaikki tietenkin teeman mukaisesti pukeutuneina. Tosin miun asu ei ehkä ollut se kaikkein pelottavin, hipiksi kun olin pukeutunut.
hippi, smurffi, nörtti, smurffi ja merirosvo



Maanantaina me järjestettiin sitten bileet meidän asuntolan oleskelutilassa. Meillä oli strobe- ja uv-valoja, koko paikka koristeltuna teeman mukaan ja dj:kin. Porukkaa saapui paikalle muistakin asuntoloista ja hauskaa oli. Ja koska joku taisi muistaa ilmoittaa secirity ihmisillekin että meillä on juhlat tulossa, ei musiikkia tarvinnut vaimentaa normaaliin aikaan.
Tällä kertaa miun asu oli kai ehkä enemmän halloweenin teeman mukainen, mutta lähinnä koska miulla ei ollut toista asua ja zombie oli helppo toteuttaa meikillä ja tekoverellä.

osa miun käytävän väestä, S, R ja G +mie keskellä (jaan keittiön S:n ja R:n kanssa)
Tiistai menikin sitten toipuessa ja keskiikkona oli kaverin 18-vuotis synttärit ja suunnattiin homobaariin. Hauskaa oli mutta seuraavana päivänä taas tunsi valvoneensa koko yön. Torstaina oli toisen kaverin synttärit, mutta koska seuraavana aamuna oli matikan koe, päätin jäädä kiltisti huoneeseeni nukkumaan kun muut juhlivat.

Eli ainakin ollut tarpeeksi tekemistä harhauttamaan miun ajatuksia. Olen todella onnekas siinä mielessä, että ihmiset miun asuntolassa ovat mahtavia eikä keittön siisteydestäkään ole tullut sanomista. Usein tulee luettua ISOryn foorumilta miten asuntola-asuminen on ihan kamalaa eivätkä nämä ihmiset malta odottaa pois muuttamista. Mutta jos joku kysyisi miulta kannattaako muutta asuntolaan, sanoisin kyllä. Toki sitä joskus yöllä herää siihen, kun porukka tulee ryminällä takaisin klubilta. Ja toki täällä saa varautua törmäämään ties minkälaisiin piloihin ja muuhun vastaavaan, mutta mie nautin tästä yhteisöllisyydestä. Meidän asuntolassa tosin on vaan vajaa 50 ihmistä, eli tää on aika pieni joten ehkä sekin vaikuttaa.
Ja täällä mie olen tavannut upeita ihmisiä ja olen onnekas kun olen saanut tavata heidät. Ensi vuonna muutan kyllä yksityiselle, mutta ensimäiselle vuodelle asuntola on miun mielestä hyvä valinta. Tai ainakin se oli oikea valinta miulle. Varmasti joku muu on erimieltä.

tiistai 25. lokakuuta 2011

miun huone

Taisin jossain vaiheessa luvata kirjottaa miun huoneesta. Eli tässä olisi pikaisesti kokoon kyhätty kuva joka kattaa melkein joka nurkan miun pikku kämpästä. Ainut mikä ei näy on, että ovessa miulla on juliste New Yorkista ja pari valokuvaa. Ja että miun sängynpäädyssä on nykyisin julisteita (Marilyn, James Dean jne. Kuva uudistuneesta sängynpäädystä on ylärivissä toinen vasemmalta).

Miun huone. Kuvaa klikkaamalla näkee isomman version.
 


 Ensimäistä kertaa huoneeseen astuessani olin lähinnä kauhistunut: tylsä huone, valkoiset seinät, rumat lakanat ja raamattu hyllyssä. Mutta nyt pari kuukautta täällä asuttuani huone on alkanut muuttua näköisekseni. Kyllä se muutaman ostosreissun vaati mutta nyt tunnen oloni kotoisaksi omassa huoneessani. Eihän tää mikään valtava ole, mutta yllättävän hyvin 9m2 on riittänyt. Ihan mukavasti mahtui yhdeksän henkeä katsomaan elokuvaa täällä viime viikolla. Vielä olisi ollut tilaa parille ilman että olisi tarvinnut istua kuin sillit suolassa.

Eli mie siis asun opiskelija-asuntolassa ja jaan oleskelutilan n. 40 muun opiskelijan kanssa. Meitä on 5 jakamassa keittiön ja meillä on kymmenen hengen käytävässä 2 vessaa ja 2 suihkua. Ei ainakaan vielä ole kertaakaan tarvinnut suihkuun jonottaa ja vessat on aina suhteellisen puhtaat koska siivoojat käy ne läpi joka arkipäivä. 
Miun huone on self catered non ensuite = miulla on käytössä keittiö, mutta ei omaa vessaa/suihkua, ja ainakin vielä olen ihan tyytyväinen tähän majoitusratkaisuun. Olisihan oma kylppäri ihan kiva, mutta ei extra £20/viikossa arvoinen kumminkaan.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Lion King 3D

Mekö aikuisia? R, N ja L.
Oltiin paperisotaa tyttöjenillan päätteeksi. Paperisilppu oli erään kaverin anger managementin tuotosta (ja samalla pääsin eroon turhista lippulappusista joita miun hyllyyn oli kertyny) ja loppuillasta päädyttiin heittelemään silppu toistemme päälle. Löysin paperinpalasia ympäri miun huonetta vielä pari päivää tapahtuman jälkeenkin. Niitä oli päätynyt pöydän ja tyynyn alle, miun pyykkikoriin ja vähän kaikkialle muuallekin...

3D
Eilen käytiin katsomassa Leijonakuningas 3D. Ei se ehkä alkuperäistä voita mutta oli kyllä upeaa. Leijonakuningas oli aikoinaa,  silloin joskus vuonna -95, eka leffa minkä näin elokuvateatterissa. Isä vei miut Biovuokseen elokuviin ja muistan itkeneeni kun Mufasa kuoli (ainut toinen elokuva minkä muistan käyneeni katsomassa isän kanssa elokuvissa on Star Wars 2 Marlon & Marilynissa). Kyllä elokuva tälläkin kertaa tipan toi linssiin, mutta lähinnä nostalgiasyistä. Kun Sircle of Lifen alkusävelet alkoi kaikua elokuvateatterissa tuntui kuin olisin ollu lapsi taas.

Leonard Horned Hall D elokuvissa  
Tällä kuvalla ansaittiin asuntolapisteitä battle of the halls -kisaan, jossa me ollaan tällä hetkellä toisena. Viime vuonna meidän asuntola voitti, joten koetetaan pitää paikan mainetta yllä.


perjantai 14. lokakuuta 2011

Riccarton


ankkoja
Eli jos joku ei tiennyt, niin Heriot-Wattin Edinburghin kampus ei oikeastaan ole kovin lähellä kaupungin keskustaa, vaan sellasen reilun puolentunnin bussimatkan päässä Riccartonissa. Alue on aika pitkälti maaseutua ja kampuksen ympärillä on peltoja ja hevosia ja kaikenmaailman puroja ja polkuja. Jopa metsää löytyy.

polku jossain lähistöllä


Tänään kävin L:n kanssa kävelemässä ilman päämäärää ja löydettiin monta eri polkua joista jotkut kulki puron viertä, jotkut metsikössä ja jotkut peltojen välissä. Ankkoihinkin (tai sorsiahan nuo taitaa olla) törmättiin matkan varrella. Ja kampuksella meillä on jäniksiä ja joutsenia... Ja tietty oravia yms. pikkuelukoita.

Muuten ei miuta yhtään haittaa vaikka kampus onkin vähän syrjässä, mutta öisin kun pitäisi tulla takaisin juhlimasta klubilta, ei aina jaksaisi odottaa yöbussia. Etenkään kun täysi taksi on hyvässä lykyssä jopa halvempi, mutta useimmiten saman hintainen kuin yöbussi. Ensi vuonna suunnitelmissa olisi kumminkin kavereiden kanssa hommata kämppä lähempää keskustaa.

torstai 13. lokakuuta 2011

"Life is what happens to you while you're busy making other plans"

Hei taas! Elämä alkaa tosiaan vähän tasaantua täällä. Ensimäinen matikan koe oli tulokset saatiin tänään. Oli ihan hyvä alku tähän matikan kurssiin kun tuloksena oli ~97%. Tosin mie olisin ollu hyvin pettyny itseeni jos tulos olisi jäänyt alle 90% koska jutut tosiaan on aika lyhyen matikan tasoa ja aikanaan kirjotin pitkästä matikasta M:n.
Pitäisi alkaa kirjoittaa psykan esseetä, mutta en vaan saa aikaiseksi kun ei vaan kiinnosta... Mutta kai se on jossain vaiheessa tehtävä jokatapauksessa.


Tää kuvaa miun tänhetkistä tilannetta aika hyvin.
Eli mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut tän ja edellisen postauksen välillä. Paitsi että juttelin siskon kanssa ekaa kertaa sitten elokuun. Liian vähän tulee taas pidettyä yhteyttä perheeseen ja kavereihin, sekä poikaystäväänkin. Miulla ei vaan tunnu ikinä olevan aikaa. Tai olisihan sitä, mutta aina mielummin viettää aikaa oleskelutilassa tai jossain kavereiden kanssa kuin istuu tuijottamassa tietokoneen näyttöä.

R ja L Edinburghissa. Ja todiste siitä että ei täällä ihan aina sada vettä.

Ja ihan vinkkinä, jos asut opiskelija-asuntolassa, pidä huolta että huoneesi ovi ei jää vahingossa auki. Muuten voi käydä näin:

Erään huono-onnisen huone eilen illalla.
Miun huoneelle ei kukaan ole onneksi tehnyt mitään ja asun suhteellisen hiljaisessa käytävässä joten meidän vessoille/suihkuille ei oo tehty mitään (ainakaan vielä).

D ja kumppanit pitivät konsertin eilen keskiyöllä. En osaa kääntää videota joten kärsikää kyljellään olevasta kuvasta.

Eli yhteenvetona, nautin edelleen elämästäni kovasti. Tää reilu kuukausi on ollut yksi parhaista ikinä! Toivottavasti jatkuukin tällaisena. 

tiistai 4. lokakuuta 2011

Make this go on forever

Elämä täällä alkaa pikkuhiljaa tasaantua ja rutiineja alkaa muodostua. Kerran viikkoon leffailta tyttöjen kesken, 2 x viikossa jitsua, 2 x viikossa taekwondoa ja tietysti se välitön paha eli opiskelu. Tosin miun ei tarvitse vaivautua luennoille tai pienryhmätunneille kuin yhdeksitoista tunniksi viikossa. Lisäksi olisi itsenäistä opiskelua, mutta tähän mennessä en ole jaksanut vaivautua muun kuin bilsan kurssin kanssa. Matikka on sellaista lukion lyhyen matikan tasoa, psyka aika peruskauraa kanssa (en kyllä tiedä miksi miun täytyy käydä psykan tunneilla kun opiskelen bilsaa...), info & communication skills on hyvin turha ja bilsakin alkaa pikkuhiljaa sujua kun opin kaikki termit enkuksi. Perjantaina olisi jopa ensimäinen kokeenpoikanen. En ole kovinkaan huolissani koko asiasta koska se on matikan koe eikä tunneilla tähän mennessä ole tullut mitään uutta tai vaikeaa eteen. Pitää vain käydä ostamassa paristot laskimeen kun tähän mennessä olen tullut toimeen ihan vain puhelimen laskimella.

Tämän ja edellisen postauksen välillä ei ole tapahnut kovin paljoa. Tai sain mie äitiltä paketin täynnä kaikkea tarpeellista.

kiitos äiti! kuvasta puuttuu seinäkello ja ehkä jotain muuta pientä. 

Ne jotka tunsivat miut silloin kun vielä harrastin jitsua Suomessa, tietävät kuinka helposti mie saan mustelmia... No asia ei ole muuttunut. Päin vastoin tuntuu että mustelmia tulee vaan helpommin kuin ennen. Nytkin on käsivarret täynnä suhteellisen kookkaita laikkuja eri sinisen sävyissä. Tosin suurin osa alkaa olla paranemaan päin kun sunnuntain treenit oli vähän hitaanpuoleiset kun ohjaajat seka suurin osa oppilaista kärsivät lievästä pahoinvoinnista. Meillä oli nimittäin edellisennä iltana Drink to Dan (=1 juoma jokaista vyöarvoa kohden) johon kokoontui porukkaa kaikista neljästä Edinburghin alueen jitsu-klubista. Oli ihan mahtavaa. Tosin hommasin itselleni pienen flunssan kävellessäni bussipysäkille Edinburgh unin baarista vesisateessa (kyllä, Skotlannissa sataa paljon). Mutta sitä kävelyreissua kai saan kiittää siitä että "aamulla" olo oli hyvä ja kohtalaisen energinen. Samaa ei siis tosiaan voinut sanoa kaikista. Ja treenit alkoi kuitenkin vasta viideltä illalla.
Uusia tuttavuuksia tuli hommattua ja hyviä muistoja jäi matkaan. Meidän klubilla on tosi hyvä ryhmähenki ja vietetään usein iltaa yhdessä treenien jälkeen. Jos joku on kiinnostunut aloittamaan jonkun itsepuolustus/kamppailulajin, suosittelen jitsua kyllä lämpimästi.

tästä jitsu foundationin kotisivuille (englanniksi)

Nyt on siis tasan kuukausi yliopistoelämää takana ja edelleen nautin koko hommasta kovasti. Yksi parhaista kuukausista elämässäni. Tosin olen huomannut, että jotkut asiat eivät mene ihan niinkuin olisi toivonut, mutta ehkä se oli ihan odotettavissa. Onneksi miulla on täällä eräs aivan ihana ihminen, L, jonka kanssa voi puhua kaikesta eikä siis tarvitse kaikkea vaan yksikseen hautoa. Hän ymmärtää miuta ja miun ajatuksia ja sama toisinpäin vaikka ei aina kaikesta ollakaan samaa mieltä.


mie ja L

torstai 29. syyskuuta 2011

Haggis, neeps and Irn Bru

Haggis and neeps. And Irn Bru.

Kyllä, söin haggista (niille jotka eivät tiedä mitä kyseinen herkku on, tässä selitys) ja turnipsipyrettä vai mitä ikuna tuo olikaan. Oranssi juoma on skottilaista virvoitusjuomaa nimeltä Irn Bru. Ihan juotavaa, mutta ei mitenkään uskomattoman hyvää.
Mutta takaisin haggikseen. Epämääräisistä aineksista huolimatta tykkään kyllä. Tuo oli joku maistiaisannos yliopistolla, mutta maistoin samaa ruokaa myös ihan kunnon ravintolassa ja se oli kyllä todella hyvää viskikastikkeen kanssa. Nam! Ennen tänne tuloa mie olin ihan varma, etten koskisi tuohon ruokaan edes pitkällä tikulla, mutta olihan se maistettava ja hyväähän se oli. Koostumus on vähän jännä tosin.

Kuva otettu vanhan kännykkäni kameralla, koska unohdin ottaa kunnon kameran mukaan.

perjantai 23. syyskuuta 2011

synttärit, muita juhlia ja hyvin vähän opiskelua

Hei taas! Pitäisi päivittää vähän useammin, muuten tulee sen sortin kilometripostauksia ettei niitä jaksa kukaan muu kuin perhe lukea loppuun asti, mutta ei mahda taas minkä. Oon olevinani niin kiireinen etten muka ehdi tänne kirjoittamaan. Tunteja miulla kumminkaan ei ole kuin huikeat 11 viikossa niin yliopistoa ei voi syyttää kiireestä. Enemmänkin se on se yliopistoelämä joka vie kaiken ajan. On ties minkälaista elokuvailtaa ja illanviettoa. Juhliattua on tullut enemmän kuin luultavasti olisi hyväksi, mutta eiköhän tämä tästä rauhoitu kun vuosi etenee. Tai viimeistään sitten kun brittiopiskelijoiden laina alkaa käydä vähiin.

saksalainen L, mie ja irkku R (kuva otettu keittiön ikkunan heijastuksesta joten...)
Mutta nyt niihin kuulumisiin. Boondock Saints 1&2 -leffailta oli ja meni. Oli kyllä ihan loistava ilta. Miulla ja seinänaapurillani, puolalaisella (asunut briteissä jo vuosia) M:lla on aina hauskaa keskenämme. Eilenkin onnistuttiin käyttämään ruokaostoksiin monta tuntia illalla kun päätettiin että mennään Tescoon (jonne bussipysäkiltä kävelee sen 20min suuntaan) lähi-Asdan sijaan. Muutenkin meillä saattaa venyä illat hyvin pitkiksi kun vaan istutaan ja jutellaan kaikesta. Sama juttu saksalaisen L:n kanssa, juttujen aiheet on vaan vähän eri. Sain muuten L:n houkuteltua kanssani aloittamaan jiu jitsun. Kyllä hän vähän laittoi vastaan, mutta ekojen treenien jälkeen hän päätti jatkaa, ehkä hieman kyseenalaisista syistä mutta kumminkin. Oli aivan mahtavaa päästä treenaamaan pitkästä aikaa. Ja mukava huomata etten ihan kaikkea ole vielä unohtanut. Tyylisuunta tosin eri kuin mitä suomessa harrastin joskus ikuisuus sitten, mutta perusasiat nyt on samat kumminkin. Lisäksi meinasin aloittaa taekwondon (sinne en saanut L:aa enää raahattua mukaani) ja ensimäiset treenit olisi sunnuntaiaamulla. Ehkä nuo aamutreenit myös vähän rajoittaa miun viikonloppujuhlimista. Tosin jiu jitsu -treenien jälkeen ollaan ainakin tähän mennessä pikaisen suihkun jälkeen joka kerta suunnattu unionin pubiin muutamalle oluelle.

© Aleixo Manchon Photography photocabaleixo
Synttärisankari on tuo miuta päätä pidempi kaveri miun kainalossa.
  
Keskiviikkona oli F:n 18-vuotispäivät, joten tietysti sitä täytyi juhlia. Eli keskiviikkoiltana kaikki kokoontuivat loungeen "P" partyyn, eli kaikki pukeutuivat joksikin joka alkaa p:llä. Mie olin paparazzi/press, L oli puppet (nukke), R oli possu ja itse päivänsankari oli pimp (parittaja). Lisäksi löytyi merirosvo, toinen parittaja, pappi, paavi ja ties mitä. Hauskaa oli ja myöhemmin vahdettiin vaatteet normaaleiksi ja suunnattiin Edinburghin yöelämään. Yhden pubin kautta Shanghai nimiseen yökerhoon. Mie otin kerrankin kamerani mukaan, joten kuvamateriaalia tuosta illasta on ehkä liikaakin. Ja seuraavan aamun luento ei ollut herkkua, mutta olen ylpeä itsestäni: mie oikeesti heräsin matikan tunnille aamulla ja sain jotain aikaseksikin. Samaa ei voi sanoa kaikista osaa ottaneista.

Nyt on toinen viikko opintoja takana, mutta en oikein ole vieläkään tajunnut että oikeasti olen yliopistossa ja opiskella pitäisi. Luennot ovat tähän mennessä olleet lähinnä vain pakollinen paha jossain vaiheessa päivää... Täytyy ottaa itseä niskasta kiinni ihan tosissaan. Mutta nyt täytyy rientää jiu jitsu treeneihin. Loppuun vielä tällainen kiva pieni bonus.


maanantai 19. syyskuuta 2011

pyramidi

Löysin viimein kuvan meidän pyramidista. Ja koska olen laiska tänään enkä jaksanut kysellä kaikilta saanko laittaa heidän kuvansa blogiini, niin nyt ei ole naamoja näkösällä.

 Battle of the halls -avajaiset

tiistai 13. syyskuuta 2011

Hey Darlin' Do You Gamble?

Fresher viikko on nyt takana, ja vaikka olinkin kipeä enkä osallistunut kovinkaan moneen iltarientoon, oli viikko silti ihan onnistunut. Vähän harmittaa silti kun en päässyt lähtemään joihinkin juhliin muiden kanssa, mutta eiköhän tässä vuoden aikana tule tilaisuuksia vähän juhliakin (aina silloin kun brittioppilaat saavat lainan tililleen).
todistusaineistoa että kävin Edinburghissa

Meidän hallin ryhmähenki on oikeastaan aika hyvä. Istutaan iltaa loungessa ja järjetettiinpä me jo leffailtakin siellä yhdessä sen sijaan että oltais menty student unionin järjestämään leffailtaan.
Ja kerättiin pisteitä battle of halls kilpaan tekemällä varmasti parempi ihmispyramidi kuin yksikään muu hall. Tästä on kuvamateriaalia, mutta en oikein tiedä kenen hallussa. Ehkä saan sen jossain vaiheessa käsiini ja laitan tänne. Joka tapauksessa, meidän pyramidi oli näyttävä ja kokoamisessa ei ollut mitään ongelmaa, mutta kun oli aika purkaa se komeus, homma meni vähän pieleen. Tuloksena oli tallottuja sormia, yksi musta silmä ja romahtanut pyramidi (jonka huipulla mie olin).
Mutta Freshers Week on nyt takana ja koulu alkanut. Eilen oli ensimäiset luennot ja täytyy myöntää että voi ensimäiset pari viikkoa mennä nukkuessa, sen verran helppoa oli matikan ja psykan asiat. Täytyy keskustella opettajan kanssa jos miut vois siirtää haastavampaan ryhmään matikassa. Tänään olis vuorossa eka bilsan tunti, eikä miulla ole oikein aavistustakaan missä se rakennus on mihin miun pitäis mennä. No sen näkee sitten iltapäivällä. On miulla kartta kampusalueesta joten kai mie sinne paikanpäälle löydän ilman suurempia ongelmia. Ehkä.


meillä on lampi ja joutsenia kampuksella

Oli mukava huomata että olin ihan turhan huolissani siitä, että entä jos ei löydykään kavereita. Eihän tässä vielä ole mitään raudanlujia ystävyyssuhteita ehtinyt muodostamaan, mutta kyllä sitä aina seuraa löytyy jos haluaa käydä Edinburghin keskustassa tai katsoa leffaa. Seinänaapurilta sain täydennystä musiikkikokoelmiini ja tarkoituksena olisi viettää leffailta jossain vaiheessa ja katsoa Boondock Saints ja ehkä vielä sen jatko-osakin. Itseasiassa istuttiin meidän keittiössä yksi ilta naapurin kanssa ja juteltiin melkein aamukuuteen. Eikä haittaa yhtään vaikka meillä on muutamia vuosia ikäeroa.

Eilen illalla oli Disney-leffailta saksalaisen L:n ja skotti N:n kanssa. Katsottiin Aladdin ja puhuttiin tyttöjen juttuja. Oli muuten ihan mahtava puhua vaan kaikesta turhapäiväisestä tyttöjen kesken. Miulla on USA ja Saksa aikoina ollut enimmäkseen poikia kavereina niin tuollaiset tyttöjen illat on ollu vähän vähissä. Ja tuon L:n kanssa ollaan kokkailtu oikeastaan joka päivä jotain yhdessä, jaetaan oikeastaan melkein kaikki ruokamme (vähän hankalaa oikeastaan kun hän on pohjakerroksessa ja mie ylimmässä). Mutta tästä ruuan jaosta seurauksena on ollut, että olen syönyt yllättävän terveellisesti. Eilenkin syötiin ihan vaan salaattia tonnikalalla ja kananmunalla.

Tällasta ruokaa on tullu syötyä viimeaikoina. Ehkä uni onkin oikea paikka muuttaa elintapoja.
Vielä pitäs liittyä koulun salille (ja sitten alkaa käydä siellä).

Eli ainakin vielä tuntuu sitä että oli ihan hyvä ottaa riski ja lähteä opiskelemaan maahan jossa en ole koskaan ennen käynytkään ja asua yliopistoasuntolassa. Saas nähdä sitten kun kuherruskuukausivaihe on ohi että miltä tuntuu.

tiistai 6. syyskuuta 2011

Freshers pt.1

Hei ja terveisiä Edinburghista. Tai täältä kampukselta. Mie en ole vielä ehtiny itse kaupunkiin tutustumaan. On riittänyt ihan tarpeeksi tekemistä Freshers viikolla. Joka päivä on ties minkä laista tekemistä. On vesipolttopalloa, tanssituntia ja vaikka mitä. Tietenkään unohtamatta jokailtaisia teemabileitä. Itse olen ollut vaan yhdessä, Neon partyissa, mutta sitäkin enemmän olen istunut iltaa/yötä meidän oleskelutilassa ja jutellut ihmisille siellä.

osa Leonard Horner Hall D:n asukeista

Mein asuintalon ikähaarukka on kai 17-28 eli olit turhaan huolissani siitä että oisin ainut yli 20-vuotias. Olen mie yksi vanhimmista mutta ei se oo ainakaan vielä haitannu. Eikä sekään oo kovin pahasti haitannut että olen yksi ainoista ulkomaalaisista koko D hallissa. Kunhan asiasta ei tee liian isoa numeroa kukaan ei oikeastaan välitä. Joskus jos joku ei muista miun nimeä saattavat kutsua miuta nimellä Finland (=Suomi, mummolle tiedoksi). Kohta pitäisi yhden uuden kaverin koputtaa ovelle ja mennään valtaamaan meidän keittiö (joka on jaettu 5 hengen kesken) ja kokataan jotain hyvää. 
Otan kuvia kampuksesta kunhan sää vähän selkenee ja on enemmän aikaa. Huonepostausta saatte odottaa sen aikaa että saan tästä edes vähän itseni näköisen.

Kuulemisiin!

lauantai 3. syyskuuta 2011

pakkailua

Viimeinen päivä Saksassa ja poikaystävän luona. Huomenaamuna lähtee lento Weezen kentältä kohti Edinburghia. Vähän jo jännittää ja ilmeisesti se vaikuttaa jollain lailla miun selkään, koska se on viimeiset pari päivää ollut niin kipeä että särkylääkkeitä on tullut napsittua ehkä liikaakin.

Mutta oikeastaan meno täällä Saksassa on ollut aika normaalia. Viime lauantaina tuli juotua liikaa ja se sitten kostautuikin, ja eilen käytiin poikaystävän kanssa kaverin häissä. Oli ihan kivat pippalot, mutta me lähettiin aika ajoissa pois kun parempi puoliskoni tunsi olonsa kipeäksi ja väsyneeksi enkä mie sitten tahtonut jäähä sinne yksin kaikkien saksalaisten sekaan. Vaikka olihan siellä miun kavereita kanssa, mutta jotenkin sitä ois tuntenu ittensä ulkopuoliseksi kun muitten ois pitäny puhua miulle enkkua. Harmi ettei tullut otettua kuvaa miusta ja Michelistä ennen juhliin lähtöä. Ei varmaan ole meitä kahta niin tyylikkäinä nähtykään. Oli mustaa pukua ja kravattia miehellä ja mie laitoin jalkaan korkkarit uskokaa tai älkää. Pitäis vissiin totutella niitten käyttöön kun tuntu että päkiät kuolee jo tunnin jälkeen. Mutta niin tuo tuntui olevan muillakin kaveriporukan tytöillä. Me suositaan mukavia kenkiä normaalisti. 

Ensimäistäkään kuvaa en ole ottanut sen jälkeen kun palasin tänne Welveriin host-perheen luota. On ollut vähän muuta tekemistä. Mutta kuvia luulisi olevan luvassa enemmän kunhan pääsen yliopistolla ja Freshers Weekia viettämään. 

Niin ja autoinhan mie Micheliä muutossa. Hän muutti edellisestä (hieman ehkä homeisesta ja vetoisesta) kämpästään Hannoverissa parin kaverinsa luo väliaikaisesti ennen kuin hänen uusi vuokrasopimus alkaa kuun puolessavälissä opiskelijaasuntolassa. Eli pari uutta tuttavuutta jäi saaliiksi tuolta Hannoverin reissultakin. Eli ei ollut hukkaanheitettyä aikaa...

Mutta nyt täytyy palata pakkailujen pariin. Miten ihmeessä mie olen saanut kaiken tuon tavaran kuskattua Saksaan?