torstai 29. syyskuuta 2011

Haggis, neeps and Irn Bru

Haggis and neeps. And Irn Bru.

Kyllä, söin haggista (niille jotka eivät tiedä mitä kyseinen herkku on, tässä selitys) ja turnipsipyrettä vai mitä ikuna tuo olikaan. Oranssi juoma on skottilaista virvoitusjuomaa nimeltä Irn Bru. Ihan juotavaa, mutta ei mitenkään uskomattoman hyvää.
Mutta takaisin haggikseen. Epämääräisistä aineksista huolimatta tykkään kyllä. Tuo oli joku maistiaisannos yliopistolla, mutta maistoin samaa ruokaa myös ihan kunnon ravintolassa ja se oli kyllä todella hyvää viskikastikkeen kanssa. Nam! Ennen tänne tuloa mie olin ihan varma, etten koskisi tuohon ruokaan edes pitkällä tikulla, mutta olihan se maistettava ja hyväähän se oli. Koostumus on vähän jännä tosin.

Kuva otettu vanhan kännykkäni kameralla, koska unohdin ottaa kunnon kameran mukaan.

perjantai 23. syyskuuta 2011

synttärit, muita juhlia ja hyvin vähän opiskelua

Hei taas! Pitäisi päivittää vähän useammin, muuten tulee sen sortin kilometripostauksia ettei niitä jaksa kukaan muu kuin perhe lukea loppuun asti, mutta ei mahda taas minkä. Oon olevinani niin kiireinen etten muka ehdi tänne kirjoittamaan. Tunteja miulla kumminkaan ei ole kuin huikeat 11 viikossa niin yliopistoa ei voi syyttää kiireestä. Enemmänkin se on se yliopistoelämä joka vie kaiken ajan. On ties minkälaista elokuvailtaa ja illanviettoa. Juhliattua on tullut enemmän kuin luultavasti olisi hyväksi, mutta eiköhän tämä tästä rauhoitu kun vuosi etenee. Tai viimeistään sitten kun brittiopiskelijoiden laina alkaa käydä vähiin.

saksalainen L, mie ja irkku R (kuva otettu keittiön ikkunan heijastuksesta joten...)
Mutta nyt niihin kuulumisiin. Boondock Saints 1&2 -leffailta oli ja meni. Oli kyllä ihan loistava ilta. Miulla ja seinänaapurillani, puolalaisella (asunut briteissä jo vuosia) M:lla on aina hauskaa keskenämme. Eilenkin onnistuttiin käyttämään ruokaostoksiin monta tuntia illalla kun päätettiin että mennään Tescoon (jonne bussipysäkiltä kävelee sen 20min suuntaan) lähi-Asdan sijaan. Muutenkin meillä saattaa venyä illat hyvin pitkiksi kun vaan istutaan ja jutellaan kaikesta. Sama juttu saksalaisen L:n kanssa, juttujen aiheet on vaan vähän eri. Sain muuten L:n houkuteltua kanssani aloittamaan jiu jitsun. Kyllä hän vähän laittoi vastaan, mutta ekojen treenien jälkeen hän päätti jatkaa, ehkä hieman kyseenalaisista syistä mutta kumminkin. Oli aivan mahtavaa päästä treenaamaan pitkästä aikaa. Ja mukava huomata etten ihan kaikkea ole vielä unohtanut. Tyylisuunta tosin eri kuin mitä suomessa harrastin joskus ikuisuus sitten, mutta perusasiat nyt on samat kumminkin. Lisäksi meinasin aloittaa taekwondon (sinne en saanut L:aa enää raahattua mukaani) ja ensimäiset treenit olisi sunnuntaiaamulla. Ehkä nuo aamutreenit myös vähän rajoittaa miun viikonloppujuhlimista. Tosin jiu jitsu -treenien jälkeen ollaan ainakin tähän mennessä pikaisen suihkun jälkeen joka kerta suunnattu unionin pubiin muutamalle oluelle.

© Aleixo Manchon Photography photocabaleixo
Synttärisankari on tuo miuta päätä pidempi kaveri miun kainalossa.
  
Keskiviikkona oli F:n 18-vuotispäivät, joten tietysti sitä täytyi juhlia. Eli keskiviikkoiltana kaikki kokoontuivat loungeen "P" partyyn, eli kaikki pukeutuivat joksikin joka alkaa p:llä. Mie olin paparazzi/press, L oli puppet (nukke), R oli possu ja itse päivänsankari oli pimp (parittaja). Lisäksi löytyi merirosvo, toinen parittaja, pappi, paavi ja ties mitä. Hauskaa oli ja myöhemmin vahdettiin vaatteet normaaleiksi ja suunnattiin Edinburghin yöelämään. Yhden pubin kautta Shanghai nimiseen yökerhoon. Mie otin kerrankin kamerani mukaan, joten kuvamateriaalia tuosta illasta on ehkä liikaakin. Ja seuraavan aamun luento ei ollut herkkua, mutta olen ylpeä itsestäni: mie oikeesti heräsin matikan tunnille aamulla ja sain jotain aikaseksikin. Samaa ei voi sanoa kaikista osaa ottaneista.

Nyt on toinen viikko opintoja takana, mutta en oikein ole vieläkään tajunnut että oikeasti olen yliopistossa ja opiskella pitäisi. Luennot ovat tähän mennessä olleet lähinnä vain pakollinen paha jossain vaiheessa päivää... Täytyy ottaa itseä niskasta kiinni ihan tosissaan. Mutta nyt täytyy rientää jiu jitsu treeneihin. Loppuun vielä tällainen kiva pieni bonus.


maanantai 19. syyskuuta 2011

pyramidi

Löysin viimein kuvan meidän pyramidista. Ja koska olen laiska tänään enkä jaksanut kysellä kaikilta saanko laittaa heidän kuvansa blogiini, niin nyt ei ole naamoja näkösällä.

 Battle of the halls -avajaiset

tiistai 13. syyskuuta 2011

Hey Darlin' Do You Gamble?

Fresher viikko on nyt takana, ja vaikka olinkin kipeä enkä osallistunut kovinkaan moneen iltarientoon, oli viikko silti ihan onnistunut. Vähän harmittaa silti kun en päässyt lähtemään joihinkin juhliin muiden kanssa, mutta eiköhän tässä vuoden aikana tule tilaisuuksia vähän juhliakin (aina silloin kun brittioppilaat saavat lainan tililleen).
todistusaineistoa että kävin Edinburghissa

Meidän hallin ryhmähenki on oikeastaan aika hyvä. Istutaan iltaa loungessa ja järjetettiinpä me jo leffailtakin siellä yhdessä sen sijaan että oltais menty student unionin järjestämään leffailtaan.
Ja kerättiin pisteitä battle of halls kilpaan tekemällä varmasti parempi ihmispyramidi kuin yksikään muu hall. Tästä on kuvamateriaalia, mutta en oikein tiedä kenen hallussa. Ehkä saan sen jossain vaiheessa käsiini ja laitan tänne. Joka tapauksessa, meidän pyramidi oli näyttävä ja kokoamisessa ei ollut mitään ongelmaa, mutta kun oli aika purkaa se komeus, homma meni vähän pieleen. Tuloksena oli tallottuja sormia, yksi musta silmä ja romahtanut pyramidi (jonka huipulla mie olin).
Mutta Freshers Week on nyt takana ja koulu alkanut. Eilen oli ensimäiset luennot ja täytyy myöntää että voi ensimäiset pari viikkoa mennä nukkuessa, sen verran helppoa oli matikan ja psykan asiat. Täytyy keskustella opettajan kanssa jos miut vois siirtää haastavampaan ryhmään matikassa. Tänään olis vuorossa eka bilsan tunti, eikä miulla ole oikein aavistustakaan missä se rakennus on mihin miun pitäis mennä. No sen näkee sitten iltapäivällä. On miulla kartta kampusalueesta joten kai mie sinne paikanpäälle löydän ilman suurempia ongelmia. Ehkä.


meillä on lampi ja joutsenia kampuksella

Oli mukava huomata että olin ihan turhan huolissani siitä, että entä jos ei löydykään kavereita. Eihän tässä vielä ole mitään raudanlujia ystävyyssuhteita ehtinyt muodostamaan, mutta kyllä sitä aina seuraa löytyy jos haluaa käydä Edinburghin keskustassa tai katsoa leffaa. Seinänaapurilta sain täydennystä musiikkikokoelmiini ja tarkoituksena olisi viettää leffailta jossain vaiheessa ja katsoa Boondock Saints ja ehkä vielä sen jatko-osakin. Itseasiassa istuttiin meidän keittiössä yksi ilta naapurin kanssa ja juteltiin melkein aamukuuteen. Eikä haittaa yhtään vaikka meillä on muutamia vuosia ikäeroa.

Eilen illalla oli Disney-leffailta saksalaisen L:n ja skotti N:n kanssa. Katsottiin Aladdin ja puhuttiin tyttöjen juttuja. Oli muuten ihan mahtava puhua vaan kaikesta turhapäiväisestä tyttöjen kesken. Miulla on USA ja Saksa aikoina ollut enimmäkseen poikia kavereina niin tuollaiset tyttöjen illat on ollu vähän vähissä. Ja tuon L:n kanssa ollaan kokkailtu oikeastaan joka päivä jotain yhdessä, jaetaan oikeastaan melkein kaikki ruokamme (vähän hankalaa oikeastaan kun hän on pohjakerroksessa ja mie ylimmässä). Mutta tästä ruuan jaosta seurauksena on ollut, että olen syönyt yllättävän terveellisesti. Eilenkin syötiin ihan vaan salaattia tonnikalalla ja kananmunalla.

Tällasta ruokaa on tullu syötyä viimeaikoina. Ehkä uni onkin oikea paikka muuttaa elintapoja.
Vielä pitäs liittyä koulun salille (ja sitten alkaa käydä siellä).

Eli ainakin vielä tuntuu sitä että oli ihan hyvä ottaa riski ja lähteä opiskelemaan maahan jossa en ole koskaan ennen käynytkään ja asua yliopistoasuntolassa. Saas nähdä sitten kun kuherruskuukausivaihe on ohi että miltä tuntuu.

tiistai 6. syyskuuta 2011

Freshers pt.1

Hei ja terveisiä Edinburghista. Tai täältä kampukselta. Mie en ole vielä ehtiny itse kaupunkiin tutustumaan. On riittänyt ihan tarpeeksi tekemistä Freshers viikolla. Joka päivä on ties minkä laista tekemistä. On vesipolttopalloa, tanssituntia ja vaikka mitä. Tietenkään unohtamatta jokailtaisia teemabileitä. Itse olen ollut vaan yhdessä, Neon partyissa, mutta sitäkin enemmän olen istunut iltaa/yötä meidän oleskelutilassa ja jutellut ihmisille siellä.

osa Leonard Horner Hall D:n asukeista

Mein asuintalon ikähaarukka on kai 17-28 eli olit turhaan huolissani siitä että oisin ainut yli 20-vuotias. Olen mie yksi vanhimmista mutta ei se oo ainakaan vielä haitannu. Eikä sekään oo kovin pahasti haitannut että olen yksi ainoista ulkomaalaisista koko D hallissa. Kunhan asiasta ei tee liian isoa numeroa kukaan ei oikeastaan välitä. Joskus jos joku ei muista miun nimeä saattavat kutsua miuta nimellä Finland (=Suomi, mummolle tiedoksi). Kohta pitäisi yhden uuden kaverin koputtaa ovelle ja mennään valtaamaan meidän keittiö (joka on jaettu 5 hengen kesken) ja kokataan jotain hyvää. 
Otan kuvia kampuksesta kunhan sää vähän selkenee ja on enemmän aikaa. Huonepostausta saatte odottaa sen aikaa että saan tästä edes vähän itseni näköisen.

Kuulemisiin!

lauantai 3. syyskuuta 2011

pakkailua

Viimeinen päivä Saksassa ja poikaystävän luona. Huomenaamuna lähtee lento Weezen kentältä kohti Edinburghia. Vähän jo jännittää ja ilmeisesti se vaikuttaa jollain lailla miun selkään, koska se on viimeiset pari päivää ollut niin kipeä että särkylääkkeitä on tullut napsittua ehkä liikaakin.

Mutta oikeastaan meno täällä Saksassa on ollut aika normaalia. Viime lauantaina tuli juotua liikaa ja se sitten kostautuikin, ja eilen käytiin poikaystävän kanssa kaverin häissä. Oli ihan kivat pippalot, mutta me lähettiin aika ajoissa pois kun parempi puoliskoni tunsi olonsa kipeäksi ja väsyneeksi enkä mie sitten tahtonut jäähä sinne yksin kaikkien saksalaisten sekaan. Vaikka olihan siellä miun kavereita kanssa, mutta jotenkin sitä ois tuntenu ittensä ulkopuoliseksi kun muitten ois pitäny puhua miulle enkkua. Harmi ettei tullut otettua kuvaa miusta ja Michelistä ennen juhliin lähtöä. Ei varmaan ole meitä kahta niin tyylikkäinä nähtykään. Oli mustaa pukua ja kravattia miehellä ja mie laitoin jalkaan korkkarit uskokaa tai älkää. Pitäis vissiin totutella niitten käyttöön kun tuntu että päkiät kuolee jo tunnin jälkeen. Mutta niin tuo tuntui olevan muillakin kaveriporukan tytöillä. Me suositaan mukavia kenkiä normaalisti. 

Ensimäistäkään kuvaa en ole ottanut sen jälkeen kun palasin tänne Welveriin host-perheen luota. On ollut vähän muuta tekemistä. Mutta kuvia luulisi olevan luvassa enemmän kunhan pääsen yliopistolla ja Freshers Weekia viettämään. 

Niin ja autoinhan mie Micheliä muutossa. Hän muutti edellisestä (hieman ehkä homeisesta ja vetoisesta) kämpästään Hannoverissa parin kaverinsa luo väliaikaisesti ennen kuin hänen uusi vuokrasopimus alkaa kuun puolessavälissä opiskelijaasuntolassa. Eli pari uutta tuttavuutta jäi saaliiksi tuolta Hannoverin reissultakin. Eli ei ollut hukkaanheitettyä aikaa...

Mutta nyt täytyy palata pakkailujen pariin. Miten ihmeessä mie olen saanut kaiken tuon tavaran kuskattua Saksaan?